perjantai 18. tammikuuta 2013

Joskus pelkän kirjan osto voi olla kohtalokasta.......

Vuosia sitten ostin tämän kirjan ihan vain mielenkiinnosta puutarhaa ja hyötytarhaa kohtaan. Sitä ei ehkä olisi kannattanut tällä keräilijäluonteella tehdä. Kuka nyt olisi voinut arvata että omenapuitakin voi alkaa keräilemään?!?





Mutta totta se on,



 
miten tälläisiä kuvauksia omenoista voi vastustaa? Tokihan niitä erikoisia puita on omaankin pihaan saatava kasvamaan, että pääsee edes joskus maistamaan miltä "Kultainen kitaikakin" maistuu. Eihän tälläisiä kaupasta saa...... 



Sitten kun "hurahdus" omenoihin on tapahtunut- ja ei voi muuta kun todeta että kyllä kai sitä hullunpaakin voisi tehdä ja rahansa laittaa....? Niin tokihan tietomäärää täytyy lisätä



netistä tulostelemalla ja markkinoiden omenapuu kirjat ostamalla.


Ja tällä tavoin ylläpitää tätäkin (keräily)harrastusta.

Mutta totuuden nimissä on sanottava se, että se on aina puhdas voitto jos talven jälkeen omppupuu on jäänyt henkiin ja kasvaa edes jotenkin normaalisti. Ei se niin helppoa olekaan niitä omenoita saada. Edelleen niitä odotellaan.... Tämä onneksi tuo tietynlaisen seesteisyyden tähänkin keräilyyn, nykyään kesäisin tulee ostettua enää vain yksi tai kaksi omenapuuta (koristeomenoita, kirsikoita ja päärynöitä ei sitten lasketa;) )

Pahimmat talvituhot meillä on pupuset tehneet aina tammi-helmikuun pakkasöinä. Joten nyt jos koskaan kannattaa aartehia vartioida silmä kovana;)





2 kommenttia:

  1. Hyödyllinen ja mukava hurahdus, tuo omenapuihin hurahtaminen. Pääsepähän aikaa myöten satoakin maistelemaan.
    Tuolla minunkin puutarhassa rusakot ovat yrittäneet pitää juhlia, olen kyllä pieniä omenapuita suojannut jyrsijäverkolla. Metsäjänis on täälläpäin harvinainen.

    VastaaPoista
  2. Meilla pupuse syövöt omenapuita.
    Minäkin olen muuten tehnyt haasteen blogiini. Käy kurkkaamassa.

    VastaaPoista

Lämmin kiitos kommentistasi=)